Tekoäly ja ohjelmistorobotiikka ovat nousseet viime vuosina suuren yleisön tietoisuuteen ja optimististen arvioiden mukaan ne tulevat muovaamaan useita toimialoja lähitulevaisuudessa. Mediassa pohditaan uusien teknologioiden vaikutuksia perinteisiin työpaikkoihin, ja onpa aiheesta kirjoitettu hyllymetreittäin kirjojakin. Vaikka ilmiöt ovat kovassa nosteessa, liittyy niihin paljon epätietoisuutta ja vääriä mielikuvia. Tämän artikkelin tavoitteena on avata kevyesti teknologioiden edessä heiluvaa esirippua ja tarjota katsaus mahdollisiin käytännön sovelluskohteisiin.

Oscarilla tehtäväni on kehittää tekoälyä ja ohjelmistorobotiikkaa hyödyntäviä työkaluja Oscar Talousosaston® palveluiden käyttöön. Urani yrityksessä alkoi juuri Oscar Talousosastolla®, jossa työskentelin asiakasyritysten päivittäisten talousprosessien parissa. Tunsin kuitenkin vetoa kehitystehtäviin, joten siirryin BI-tiimiin (Business Intelligence) ja olenkin viihtynyt siellä erinomaisesti. Työpäiväni koostuvat koodauksen lisäksi uuden tiedon etsimisestä, työkalujen ominaisuuksien suunnittelusta sekä palavereista eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Intensiivisen tietotyön vastapainoksi viihdyn vapaa-aikanani luonnossa internet-yhteyksien ulkopuolella.

Dataa ja algoritmeja

Tekoäly (Artificial Intelligence, AI) on käsitteenä laaja ja otettu käyttöön akateemisessa kirjallisuudessa jo vuonna 1955 (McCarthy et al. 1955). Kyseessä ei siis sinänsä ole mikään uusi asia, mutta laskentatehon ja datamäärän eksponentiaalisen kasvun myötä käytännön soveltaminen on muuttunut ja kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Erään määritelmän mukaan tekoälyllä tarkoitetaan tietokoneohjelmistoa, joka kykenee ihmisen suorittamiin, älykkyyttä vaativiin tehtäviin. Valtaosa tekoälystä on koneoppimista (Machine Learning, ML).

Koneoppimisella tarkoitetaan prosessia, jossa koneoppimisalgoritmi oppii sille syötetystä datasta itsenäisesti eikä toimintaa varsinaisesti ohjelmoida etukäteen. Oscarilla kyseessä voisi olla esimerkiksi ohjelma, jolle syötetään oppimisdatana suuri määrä ostolaskuja ja niiden tiliöintejä. Ohjelma oppii tiliöimään uusia ostolaskuja niistä löytyvien tietojen perusteella ja tarve ihmisen manuaaliselle työlle vähenee, joskaan ei katoa kokonaan.

Tietokoneen ja ihmisen kyvykkyydet eroavat mielenkiintoisella tavalla toisistaan, sillä monet ihmiselle triviaalit tehtävät ovat tietokoneelle hyvin haastavia, kun taas laskentaan liittyvissä ongelmissa kone on tarkkuudeltaan ja tehokkuudeltaan ylivoimainen. Esimerkkinä kouluprojektina toteuttamani ohjelma, joka tunnistaa käsinkirjoitettua tekstiä kuvista: Ihmiselle helppo tehtävä vaatii tietokoneelta melko monimutkaisia neuroverkkoja ja kohtalaisesti laskentatehoa toimiakseen edes alkeellisella tasolla. Olennaista projektien onnistumisen kannalta onkin ymmärtää tekoälylle hyvin sopivat sovelluskohteet ja jättää vähemmän sopivat tehtävät ihmisten hoidettaviksi.

Ohjelmistorobotti, tuo rutiinitehtävien ahkera puurtaja

Ohjelmistorobotiikka (Robotic Process Automation, RPA) mahdollistaa rutiininomaisten tietotyön tehtävien automatisoinnin (Willcocks et al. 2015). Ohjelmistorobotti voidaan ohjelmoida suorittamaan tehtäväänsä ennalta määritellyn logiikan mukaan tai vaihtoehtoisesti robottiin voidaan integroida tekoälyalgoritmeja, jotka pystyvät mukautumaan tehtävään tapauskohtaisesti. Robotti käyttää ohjelmistoja normaalin käyttäjän eli ihmisen tavoin, toisin sanoen kykenee operoimaan graafista käyttöliittymää. Näin ollen ohjelmistorobotin käyttöönotto on melko vaivatonta, eikä vaadi erillisten rajapintojen luomista.

Oscarilla ohjelmistorobotin käyttökohteita ovat luonnollisesti ihmisten suorittamat rutiininomaiset prosessit, joissa on selkeä ja riittävän yksinkertainen logiikka. Esimerkkejä tapauksista ovat yksinkertaisten ostolaskujen tiliöinti ja vaikkapa tietojen siirtäminen ja syöttäminen eri järjestelmien välillä. Käytännön sovelluksissa tehokkainta on yhdistää ennalta määriteltyä logiikkaa oppivan algoritmin kanssa. Tällä hetkellä käynnissä on projekti, jossa kehitetään ostolaskuja automaattisesti tiliöivää ohjelmistorobottia. Tarkoituksena on luoda yllämainittujen teknologioiden hybridi, joka kykenee sääntöpohjaisen päättelyn lisäksi oppimaan sille syötetystä datasta tarkemmaksi ja tehokkaammaksi.

Viitteet:

McCarthy, John, et al. ”A proposal for the Dartmouth summer research project on artificial intelligence, august 31, 1955.” AI magazine 27.4 (2006): 12-12.

Willcocks, Leslie P., Mary Lacity, and Andrew Craig. ”The IT function and robotic process automation.” (2015).