Tuottavuutta, tekoälyllä tai ilman

Alihankintamessujen teemana on tänä vuonna ”Tekoälyllä tuottavuutta”. Aihe on erittäin merkityksellinen ja ajankohtainen. Tekoäly käsitteenä on laaja ja avoin, koska jo älykkyyttä itsessään on vaikeaa määritellä. Yksi määritelmä tekoälylle on ”Jonkin järjestelmän kyky tulkita ulkoisia tietoja oikein, oppia tiedoista ja käyttää opittua määriteltyjen tavoitteiden ja tehtävien saavuttamisessa joustavasti sopeutuen.” (Kaplan & Haenlein, 2019)

Tekoäly sanana mainitaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1956 ja viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana tekoälystä on puhuttu koko ajan enemmän, mutta käytännön sovellutukset ovat jääneet melko vähäisiksi. Vasta aivan viime aikoina tekoälyn ympärille on tullut laajemmin konkretiaa, esimerkiksi puheen tunnistuksen tai tekstin tuottamisen muodossa.

Suomi on kärsinyt heikosta tuottavuuden kehityksestä pitkään. Viimeiset reilut 15 vuotta. Nordean mukaan Suomen tuottavuus on tällä hetkellä samalla tasolla kuin 2007, kun esimerkiksi Ruotsissa ollaan yli 10 % ja USA:ssa yli 20 % kasvussa. Heikolle kehitykselle löytyy toki selityksiä, mutta mikään selitys ei poista sitä tosiseikkaa, että Suomi jää koko ajan tuottavuudessa niin euroalueen keskiarvolle kuin USA:llekin.

”Näin on tehty aina ennenkin” on 2020-luvun maailmassa takuuvarmasti virheellinen resepti, näin ainakin väitän. Nykymaailmassa muutokset ovat nopeita ja niin ihmisten kuin toimintamallienkin pitää pystyä mukautumaan nopeisiin muutoksiin pysyäkseen tehokkaina ja kilpailukykyisinä. Tekoäly ja automatisointi ovat tämän päivän työkaluja, joilla toimintaa voi tehostaa ja tuottavuutta parantaa.